Nyt onkin jo tasan viikko tullut siitä kun minusta tuli "äiti", eli siis Jeremi tuli luokseni. Hyvin on kotiutunut ja enää yksin jääminenkään ei ole niin  kamalaa.



Tällä hetkellä Jeremistä taitaa kaikista inhottavinta olla se kun yöllä pitää aina taistella tyyny paikasta. Emäntä kun nukkuu tyynyllä aina niin ettei meinaa tilaa riittää. Joten silloin täytyy nostaa valta taistelu pystyyn ja antaa emännälle "turpaan" jotta hän herää ja antaa tilaa.

Näin hän mielellään nukkuisi JOS saisi itse päättää. Ja päätinkin luovuttaa ja ottaa Jeremille oman tyynyn kokonaan, ettei tarvitse aina taistella tyynystä.



Lenkit ulkosalla menevät myös jo hienosti. Vielä pitää kyllä toisia koiria hieman pelätä ja pyrkiä emännän syliin, varsinkin jos on iso koira. Mutta eiköhän se siitä jossain vaiheessa helpota.



Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille toivottaa Pöhelö hieman märkänä ja pörröisenä.